torstai 22. marraskuuta 2012

MY IMMORTAL


Tämä päivä on pyhitetty rakkaan veljeni muistolle - joka menehtyi neljä vuotta sitten. Häntä jäi kaipaamaan koko perhe ja ystävät - liian nopeasti päättyi hänen elämänsä.

Mun veljeni oli mulle tuki ja turva, mun kallio johon saatoin nojata aina. Oli mahdotonta käsittää, että elämässä voi menettää itselleen niin tärkeän ja rakkaan henkilön.

Vieläkään en ole kokonaan toipunut tapahtuneesta, enkä varmaan koskaan tule toipumaan. Voin mielessäni edelleen muistaa sen kaiken kuin eilisen. 


Lepää rauhassa A <3

Läheisen ihmisen menettäminen opettaa pitämään entistä tiukemmin kiinni tärkeistä ihmisistä kiinni ja arvostamaan sitä rakkautta ja lämpöä ympärillään. Nautitaan niistä hetkistä viimeiseen asti, sillä koskaan ei tiedä koska viimeinen hetki koittaa.

2 kommenttia:

  1. Jaksamisia <3

    Itse olen menettänyt isäni ja kaksossiskoni. Siskoni kuollessa olin 11-vuotias, ja isän kuollessa 14-vuotias.

    Vieläkin tekee niin mahdottoman kipeää :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on ihan totta, kipu ei hellitä koskaan ja kaipuu on ikuinen. Pakko se on kuitenkin jotenkin opetella elämään ilman menetettyjä tärkeitä ihmisiä.. Kiitos kommentistasi <3

      Poista