keskiviikko 29. elokuuta 2012

Asiaa parisuhteista.

Juttelin tuossa hiljattain tuttuni kanssa parisuhteista ja keskustelumme jäi mietityttämään minua..



Kuinkakohan moni parisuhteessa oleva on oikeasti 100% tyytyväinen omaan parisuhteeseen ja kumppaniinsa? 

En nyt tarkoita jokapäiväistä tyytyväisyyttä, sillä kaikilla toki on ne huonot päivänsä myös, mikä on aivan ymmärrettävää.. Tarkoitan enemmänkin sellaista tasapainoista tyytyväisyyttä, että on hyväksynyt toisen virheet ja puutteet ja arvostaa toista henkilöä sellaisena kuin hän on. Tämä hyväksyminen on varmasti se kaikista hankalin osuus monissa parisuhteissa, on ollut myös omassani. Kun on omat tavat ja omat mieltymykset ja omat mielipiteet ja jakaa elämänsä enemmän tai vähemmän toisen henkilön kanssa joka toimii eri tavalla kuin itse ja on eri mieltä asioista, joutuu väistämättä törmäyskurssille toisen kanssa ja menee aina oma aikansa ennen kuin suhde saa sellaisen oikean tasapainon. Tämä prosessi vaatii aikaa ja erilaisuuden sisäistämisen sekä asteittaisen hyväksymisen. 



Mutta koska on oikea aika lopettaa parisuhde jos törmäyskurssilla ollaan jatkuvasti?
Tämä onkin se hankalin asia tiedostaa ja moni seilaileekin parisuhteessa tottumuksesta eikä välttämättä tajua suhteen tilannetta kuin vasta monien vuosin päästä. Oma mielipiteeni on, että jos suhteen alkuhuuman ja ”sitoutumisen” jälkeen tulee ongelmia jotka toistuvat jatkuvasti, eikä kumpikaan tai jompi kumpi kykene hyväksymään toisen tarpeita ja ominaisuuksia, on suhde yleensä tuhoontuomittu. Ja tarkoitan nyt nimenomaan pitkän aikavälin sitoutunuttu yrittämistä, en sellaista ensimmäisellä kerralla ”ei onnistu, lopetetaan suhde” -meninkiä. Uskon myös, että kaikilla on omat huonot puolensa ja omat painolastinsa parisuhteissa, jotka on yksinkertaisesti pakko hyväksyä suhteen suhteen jatkumisen kannalta. Ei ole olemassa sitä valmiiksi täydellistä kumppania itselle, ei ole olemassa täydellistä ihmistä. Mutta täydellisiä parisuhteita on olemassa ja siihen voivat vaikuttaa ainoastaan suhteen molemmat osapuolet, eivätkä ulkopuoliset. Parisuhdetta täytyy hoitaa, ymmärtää ja vaalia.


kuvat: weheartit.com

Olipas syvällinen kirjoitus, nyt on mieli tyhjentynyt ajattelusta. On se ihanaa kun on blogi, jonne siirtää omia ajatuksia! :)

Tämä on siis minun ihan yleistä ajattelua ja omia mielipiteitäni, tilanteita on toki erilaisia enkä koe olevani mitenkään parisuhteiden asiantuntija, joten älkää ottako liian tosissaan ;)

Hyvää keskiviikkoa kaikille! 
Hyväksytään toisemme sellaisina kuin olemme, eiks je?! :)


// Just some my thoughts about relationships and about their complications.. When is the right time to break up if relationship isn't working or the other part is not trying enough..? This is what we talked about with my friend the other day :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti